Why

Miksi luottamuksen rakentaminen ja kestää niin kauan?

Miksi vastaamme monesti ”ihan hyvää kuuluu”, vaikka elämä olisi kuin juuri tiiliseinää päin tösäyttänyt savuava rekka?

Miksi jaksamme pitää yllä pientä toivonkipinää, vaikka tilanne vaikuttaisi kuinka toivottomalta?

Miksi olemme liian ylpeitä kohdataksemme toisemme ymmärryksellä?

Miksi kassatyöntekijä ei aina tervehdi ollenkaan, kun menet kassalle tai sitten vain murahtaa ilmeettömästi?

Miksi emme ehdi/jaksa aina pitää yhteyttä meille tärkeisiin ihmisiin, vaikka haluaisimme ehtiä/jaksaa?

Miksi automaattisesti vähättelemme itseämme sen sijaan, että puhuisimme itsellemme yhtä kauniisti kun puhumme muille?

Miksi jotkut ihmisuhteet kuihtuvat tahtomattamme kasaan kuin rusinoiksi kuihtuvat viinirypäleet?

Miksi emme uskalla yrittää, vaikka meillä ei olisi mitään menetettävää?

Miksi käyttäydymme tökerösti toista kohtaan ja sitten tulistumme, kun saammekin samanlaista kohtelua takaisin?

Miksi haluamme aina jotain enemmän, kun mitä meillä nyt on?

Miksi lyttäämme toisiamme alas nostaaksemme itsemme ylös?

Miksi osaamme arvostaa asioita, ihmisiä ja hetkiä vasta sitten, kun on aivan liian myöhäistä?

Miksi emme heti päästä menemään ihmisiä, joiden läsnäolo tuo enemmän huonoja kuin hyviä viboja?

Miksi joskus täytyy käydä läpi helvetti, jotta vihdoin sisäistää opetuksen, jota elämä on yrittänyt opettaa meille jo kauan?

Miksi tarvitsemme ulkoista vahvistusta ymmärtääksemme, että olemme riittäviä tällaisina, kuin olemme?

Miksi joskus on niin vaikeaa tulkita sydämen antamia viestejä?

Processed with VSCO with c1 preset

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s